Moikka,
Pääsiäisenä vanhempani saapuivat tänne vierailulle. Oli ihanaa nähdä heitä 8 kk jälkeen! Olin odottanut tapaamista tosi kauan ja tuskin maltoin odottaa. Ennen vaihtoon lähtöä olin jo tiennyt vanhempieni vierailun olevan mahdollinen vuoden aikana, jos itse niin toivon ja vihdoin se tapahtui.
Keskiviikkona koulupäiväni aikana host-isäni laittoi mulle viestillä vähän väliä kuvia ja informaatiota, missä kohdassa mun vanhemmat ovat tulossa. Oli kyllä pisimmän tuntuinen koulupäivä ikinä. Ajatuskin siitä, että näen pian vanhempani, sai mut hymyilemään.
Lähdin softball-treeneistäni ajoissa, jotta me ehdittäisiin lentokentälle vastaan. Ajoimme host-äitini kanssa ruuhkan läpi ja olimme lentokentällä ajoissa. Odotellessamme olin niin innoissani, että mahaankin sattui. Vihdoin äiti ja isi tulivat ovesta ulos ja juoksin halaamaan heitä. Olin superonnellinen! Oli kiva saada halit pitkän ajan jälkeen. Oli ollut ikävä.
Sitten menimme syömään lentokenttäkahvilaan pekonibagelit ja juomaan milkshaket. Haimme vanhempieni vuokraaman auton ja lähdimme ajamaan kohti kotia. Host-äitini ajoi edellä ja me vanhempieni kanssa seurasimme häntä vuokra-autolla koko matkan. Satoi ja tuuli rankasti paljon isommalla moottoritiellä kuin Suomessa, joten matka oli mielenkiintoinen. Se taittui kuitenkin ilman ongelmia ja oli kiva jutella suomea.
Ensimmäisen yön vanhempani yöpyivät hotellissa, koska he olivat tosi väsyneitä 8 tunnin aikaeron ja pitkän lennon takia.
Torstaina suuntasimme kohti Minneapolista, joka on iso kaupunki lähellä pääkaupunkia Saint Paulia. Menimme taidemuseoon vanhempieni, host-äitini ja host-siskoni kanssa. Se oli mielenkiintoinen ja hyvä näyttely. Tämän jälkeen menimme syömään mun valitsemaan italialaiseen ravintolaan. Jälkiruoaksi menimme mun lemppari-jäätelöpaikkaan, jossa tarjosin isälleni synttärijäätelöannoksen. Jokainen sai valita viidestätoista mausta itselleen haluamansa annoksen ja koristella sen mieleisekseen hedelmillä ja karkeilla.
Illalla tulimme kotiin ja tutkimme vanhempieni tuomia tuliaisia. Sain itselleni suomalaisia irtokarkkeja, suklaata, lakua, xylitoli-purkkaa, ruisleipää ja meikkejä. Host-perheelleni he toivat Marimekon kylpypyyhkeet, Muumi-tavaroita sekä suomalaisia irtokarkkeja, marmeladeja ja Mignon-munia. Päätimme myös mennä vanhempieni toiveesta läheiseen Outletiin shoppailemaan, jotta he pysyivät paremmin hereillä! Tämän jälkeen kaikki olivat tosi väsyneitä, erityisesti aikaeron takia vanhempani.
Perjantaina menimme viettämään päivää Mall of the Americaan, joka on kauppoineen ja sisähuvipuistoineen koko Amerikan suurin ostoskeskus. Shoppailimme siellä aikamme ja lähes jokainen löysi jotakin. Menimme myös yhdessä syömään Hard Rock Cafe:hen.
Ruuan jälkeen menimme Sea Lifeen vanhempieni, host-isäni ja vanhemman host-siskoni kanssa, koska toisen siskon piti lähteä töihin ja host-äitini vei hänet sinne.
Lauantaina menimme vierailemaan mun Amerikan High Schooliin. Aluksi kuntoilimme siellä: heittelimme äitini ja host-äitini kanssa koripalloa ja isäni ja host-isäni juoksivat radalla ja kävivät kuntosalilla. Halusin näyttää vanhemmilleni High Schoolini, koska se on ollut isossa osassa mun vaihtovuotta. Näytin heille kentät, joissa olen pelannut tennistä, koripalloa ja nyt softballia. Lisäksi näytimme koulun tiloja. Oli heillä kyllä ihmeteltävää, miten iso koulu oikeasti on Suomen mittakaavassa.
Päivällistä menimme syömään mun lempiravintolaan, joka on ihanalla paikalla järven rannalla. Siellä isäni testasi host-isäni suosittelemaa jättipihviä.
Kotona värjäsimme vielä pääsiäisväreillä valtavan kulhollisen kananmunia. Myös vanhempani pääsivät auttamaan koristeluissa.
Sunnuntai-aamuna meillä oli pääsiäismunajahti, joka on host-perheeni jokavuotinen perinne. Tämä oli tosi hauskaa! Host-vanhempani ja vanhempani piilottivat satoja pääsiäismunia meidän takapihalle ja meidän lasten tehtävä oli etsiä ne. Jokaisella oli 88 pääsiäismunaa etsittävänään. Lisäksi meillä oli etsittävänä kulta- ja hopeamuna, joissa oli sisällä rahaa. Host-siskoni löysi kultaisen ja vanhemman host-siskoni poikaystävä löysi hopeisen.
Jahdin jälkeen sukulaiset tulivat meidän luokse juhlistamaan pääsiäistä. Myös he halusivat nähdä vanhempani ja vanhempani pääsivät tutustumaan sukulaisiin. Meillä oli tosi kivaa ja söimme kunnon juhlapäivällisen, joka koostui kinkusta, kermaperunoista, lisukkeista, sämpylöistä ja suklaa- ja omenapiirakoista.
Menimme myös heittelemään pihalle amerikkalaista jalkapalloa, jotta vanhempani pääsivät kokeilemaan oikeaoppista heittotekniikkaa.
Myöhemmin illalla lähdin vanhempieni kanssa viimeiseksi yöksi hotelliin. He viettivät hotellilla ensimmäisen ja viimeisen yön ja muuten he yöpyivät kotonamme. Host-perheeni tarjosi vanhemmilleni perinteistä amerikkalaista aamupalaa, kuten vohveleita, muffinsseja ja croisantteja. Viimeisen yön halusin viettää vanhempieni kanssa ja jutella suomea, jota ei juuri tullut puhutuksi host-perheeni läsnäollessa, jotta kaikki pystyivät ymmärtämään keskustelun. Muutaman kerran kyllä tulkkasin vanhemmilleni, jos he eivät ymmärtäneet jotakin englanniksi tai jokin heidän tarvitsemansa sana oli kateissa.
Viimeisenä iltana hengailimme kolmistaan hotellilla ja seuraavana aamuna nautimme maittavan hotelliaamupalan. Tämän jälkeen luovutimme hotellihuoneemme ja suuntasimme host-perheeni luo, jossa vain host-vanhempani odottivat, koska host-siskojeni oli pitänyt mennä kouluun - tai olisi minunkin pitänyt, mutta olin napannut muutaman vapaapäivän.
Juttelimme sitä sun tätä mm. Suomen ja Amerikan eroista ja hengailimme, kunnes oli aika lähteä kohti lentokenttää. Matkalla lentokentälle menimme vielä syömään lounasta ravintolaan, jossa söin ensimmäisen ruokani Minnesotassa 8 kk sitten. Muistan vieläkin melko tarkasti tämän ravintolakäynnin: en ymmärtänyt tarjoilijan kysymyksiä tai ruokalistaa ja matka lentokentältä kotiin tuntui kahdelta tunnilta, vaikka todellisuudessa se on noin tunnin.
Saavuttuamme lentokentälle saimme kuulla lennon olevan 4 tuntia myöhässä kovasta tuulesta johtuen. No, ei siinä sitten auttanut muu kuin miettiä, miten aikaa saisi käytettyä, joten suuntasimme uudelleen Mall of the Americaan. Rehellisyyden nimissä en pistänyt 3 lisätuntia heidän kanssaan pahitteeksi ja vanhempani ja host-vanhempani kuittailivatkin siitä, miten kalliiksi tämän lisäajan järjestäminen oli mahtanutkaan minulle tulla!
Olimme kauppakeskuksessa muutaman tunnin ja palautimme vanhempani lentokentälle, josta he suuntasivat Islantiin jatkamaan lomaansa, koska minun oli suunnattava seuraavana päivänä jo kouluun.
Tulihan siinä kyyneleet silmiin, kun oli aika hyvästellä vanhempani. Silloin tulevat 7 viikkoa tuntuivat ajatukselta pitkältä, mutta tiesin selviäväni niistä ja nauttivani täysillä viimeisistä viikoista täällä. Tosiasissahan vaihto-vuoteni on jo loppusuoralla ja sitä on vaikea sisäistää.
Vanhempieni vierailu täällä oli pelkästään positiivinen asia ja se antoi mulle lisäenergiaa ja sopivan tauon vuoteeni. Host-äitinikin sanoi, että mun pitää olla iloinen siitä, että vanhempani tulivat tänne, koska monien vanhemmilla ei ole siihen mahdollisuutta. Vajaa viikko, jonka vietin heidän kanssaan, tuntui paljon pidemmältä ja juuri sopivalta ajalta. Oli tosi kiva nähdä heitä ja näyttää tätä aluetta, jossa olen viettänyt vaihtovuottani, ja vanhempieni mielestä oli hienoa nähdä aitoa amerikkalaista elämää ja pääsiäistä. Sitä näkee ihan eri tavalla elämällä ja yöpymällä paikallisessa perheessä kuin asumalla lomamatkoilla hotellissa. Heistä oli myös mukavaa tutustua kaikkiin vuoden aikana minulle tärkeiksi tulleisiin ihmisiin ja paikkoihin, koska nyt vanhempani ymmärtävät paremmin, mihin mikäkin juttuni viittaa. Tiistaina arki jatkui normaalisti koulupäivällä ja softball-pelillä.
